30. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

 

Caverion-konserni altistuu liiketoiminnassaan maksuvalmiusriskille, luottoriskille sekä valuutta- ja korkoriskille. Caverionin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää sitä epävarmuutta, jota rahoitusmarkkinoiden muutokset aiheuttavat sen taloudelliseen tulokseen.










Caverion-konsernin hallitus on hyväksynyt konsernissa noudatettavan rahoituspolitiikan, jonka käytännön toteutuksesta vastaa Caverion-konsernin rahoitusosasto yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa. Liiketoimintayksiköissä ja tytäryhtiöissä rahoitusasioita hoitaa taloushenkilöstö ja operatiivinen johto. Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään tehtäväalueittain vastuunjako rahoitusosaston ja liiketoimintayksikön välillä. Liiketoimintayksiköiden vastuulla on ollut toimittaa rahoitusosastolle ajantasaista ja täsmällistä informaatiota rahoitusasemasta, kassavirrasta ja valuuttapositiosta, jotta on voitu varmistaa tehokas kassan-, rahoituksen-, likviditeetin ja riskienhallinta. Vastuunjaon lisäksi konsernin rahoituspolitiikassa määritellään pääperiaatteet ja toimintatavat rahoitusriskien hallinnalle, kassanhallinnalle sekä rahoitukseen liittyville erityisalueille, kuten kaupallisille takauksille, rahoittajasuhteille ja asiakasrahoitukselle.










Korkoriskin hallinta
















Caverionilla on kassavaroihin liittyviä korollisia saamisia, mutta muutoin sen tuotot ja liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen muutoksista.










Caverionin rahavirran korkoriski aiheutuu pääasiassa lyhyt- ja pitkäaikaisista lainoista ja niitä suojaavista johdannaisista. Vaihtuvakorkoiset lainat altistavat Caverionin rahavirran korkoriskille, jolta suojaudutaan korkojohdannaisilla. Korkoriskin hallinnoimiseksi on Caverion-konsernin hallitus määritellyt pitkäaikaisille lainoille ja niitä suojaaville korkojohdannaisille keskimääräiselle korkosidonnaisuusajalle tavoitteeksi 18 kuukautta. Tästä tavoitteesta voidaan Caverion-konsernin rahoitusjohtajan päätöksellä poiketa +/- 12 kuukautta. Konsernin nettovelan (pois lukien kassa) keskimääräinen korkosidonnaisuusaika tarkasteluhetkellä oli 9,0 kuukautta.










Korkojohdannaisilla on suojattu vaihtuvakorkoisten, kuuden kuukauden Euriboriin sidotun, nimellisarvoltaan 20 milj. euron vuonna 2013 (45,5 milj. euron vuonna 2012) ja kuuden kuukauden Euriboriin sidotun, nimellisarvoltaan 50 mil. euron vuonna 2013 (0 euron vuonna 2012) määräisten lainojen pääomien koron uudelleenmäärittelyyn liittyvää riskiä. Suojattavat rahavirrat toteutuvat kahdella seuraavalla tilikaudella. Korkoriskin suojaamisessa noudatetaan suojauslaskentaa (liitteet 28 ja 29). Suojaukset on todettu tehokkaiksi ja korkojohdannaisten käyvän arvon muutokset on kirjattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden mukaisesti oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella ja muiden korkojohdannaisten käypä arvo perustuu markkinoilla vallitseviin olosuhteisiin ja yleisesti hyväksyttyihin hinnoittelumalleihin.










Koko lainasalkun efektiivisten korkojen painotettu keskiarvo suojausten jälkeen oli 2,31% vuonna 2013 (2,559 % vuonna 2012). Korkojohdannaiset nostavat koko lainasalkun efektiivisten korkojen painotettua keskiarvoa 0,03 prosenttiyksiköllä vuonna 2013 (nostavat 0,03 prosenttiyksiköllä vuonna 2012). Kiinteäkorkoiset lainat muodostavat suojausten jälkeen noin 38 prosenttia konsernin korollisen velan määrästä.










Keskimääräisen korkosidonnaisuusajan tavoitteiden toteutumisen lisäksi Caverion-konsernin johto seuraa kuukausittain korkotason mahdollisen muutoksen vaikutusta Caverion-konsernin taloudelliseen tulokseen. Seurannan kohteena on yhden prosenttiyksikön korkomuutoksen vaikutus vuosittaisiin nettokorkokuluihin. Muutoksen vaikutus Caverionin vuosittaisiin nettokorkokuluihin olisi ollut 0,7 milj. euroa vuonna 2013 (0,8 milj. euroa vuonna 2012) verovaikutus huomioiden.










Korollisen nettovelan lisäksi Caverion-konsernin sisäisiin lainoihin liittyvät valuuttatermiinit altistavat konsernin tuloksen korkoriskille. Caverionin ulkoiset lainat ovat olleet pääosin euromääräisiä, mutta tytäryhtiöiden rahoitus on hoidettu kunkin yhtiön toimintavaluutassa. Caverion altistuu konsernin eri toimintavaluuttojen korkoriskille suojautuessaan tytäryhtiöille annettavien valuuttamääräisten lainojen kurssiriskiltä valuuttatermiineillä. Merkittävimmät Caverion-konsernin sisäisten lainojen valuutoista ovat SEK ja NOK. Terminoidessaan valuuttamääräisiä saamisia emoyhtiö saa tai maksaa termiinisopimuksen ehtojen mukaisesti valuuttojen ja euron korkojen välisen korkoeron.










Yhden prosenttiyksikön korkomuutoksen vaikutus konsernin taseeseen olisi ollut 0,4 milj. euroa vuonna 2013 (0,6 milj. euroa vuonna 2012) verovaikutus huomioiden tilinpäätöshetkellä. Tällainen korkotason muutos olisi vaikuttanut suojauslaskennassa olevien korkojohdannaisten arvostukseen oman pääoman arvonmuutosrahastossa.










Luotto- ja vastapuoliriski















Caverionin luottoriski liittyy asiakkaisiin, joilta on avoimia saatavia tai joiden kanssa on solmittu pitkäaikaissopimuksia sekä rahavarojen ja johdannaissopimusten vastapuoliin. Caverion-konsernin rahoitusosasto on vastannut rahavarojen ja johdannaissopimusten vastapuoliriskistä. Liiketoiminnan eriin, kuten myyntisaamisiin, liittyvästä luottoriskistä on vastannut Caverion-konsernin yhtiöt. Asiakaskunta ja sopimusten luonne Caverionin eri liiketoimintasegmenteillä on erilainen, ja asiakaskohtaista luottoriskiä on hallinnoinut segmenttien talousosastot yhdessä liiketoimintayksiköidensä kanssa.










Rahoitusinstrumenttien vastapuolten valinta on perustunut Caverion-konsernin johdon arvioon niiden luotettavuudesta. Caverion-konsernin hallitus on hyväksynyt Caverion-konsernin käyttämät pääpankit sekä lyhytaikaisten sijoitusten ja johdannaisinstrumenttien vastapuolet ja limiitit. Caverionin rahoituspolitiikan mukaan tehdään lyhytaikaisia, likviditeetin hallintaan liittyviä sijoituksia. Rahavaroista tai johdannaisista ei ole tilikaudella syntynyt luottotappioita. Caverion-konsernin johto ei odota taseen rahoitusvarojen tai johdannaisten vastapuolista aiheutuvan luottotappioita.










Liiketoiminnan luottoriskin hallinnan välineinä ovat esimerkiksi ennakkomaksujen vastaanotto ja projektien etupainotteiset maksuohjelmat, maksuntakaukset ja asiakkaiden taustatietojen perusteellinen selvitys. Valtaosa Caverion-konsernin liiketoiminnasta perustuu vakiintuneisiin, luotettaviin asiakassuhteisiin ja alalla yleisesti noudatettaviin sopimusehtoihin. Laskujen maksuaika on pääsääntöisesti 14–30 päivää. Uusien asiakkaiden tausta selvitetään perusteellisesti mm. hankkimalla luottotiedot. Harkinnan mukaan asiakkailta edellytetään takauksen antamista maksun vakuudeksi ja asiakkaiden maksukäyttäytymistä seurataan aktiivisesti. Caverion-konsernilla ei ole ollut merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska asiakaskunta on laaja ja maantieteellisesti konsernin toimintamaihin jakautunut.










Luottotappiot ja arvonalennukset olivat 0,9 milj. euroa tilikaudella 2013 ja 1,2 milj. euroa tilikaudella 2012 Konsernin luottoriskin enimmäismäärä on rahoitusvarojen kirjanpitoarvo 31.12.2013.
 





Myyntisaamisten ikäjakauma 31.12.2013
Milj. e Tasearvo Alaskirjatut Brutto
Erääntymättömät 1) 286,4 -0,2 286,6
1-90 päivää 56,4 -0,3 56,7
91-180 päivää 8,9 -0,5 9,4
181-360 päivää 8,5 -1,3 9,8
yli 360 päivää 18,2 -9,2 27,5
Yhteensä 378,5 -11,5 390,0

Myyntisaamisten ikäjakauma 31.12.2012
Milj. e Tasearvo Alaskirjatut Brutto
Erääntymättömät 1) 312,5 -0,5 313,0
1-90 päivää 94,9 -0,2 95,1
91-180 päivää 16,6 -0,1 16,7
181-360 päivää 9,2 -2,4 11,6
yli 360 päivää 11,6 -10,3 21,9
Yhteensä 444,8 -13,5 458,3
 
1) Erääntymättömiin asiakkailta laskutettuihin myyntisaamisiin ei sisälly olennaisia uudelleen neuvoteltuja saamisia.

Lisätietoja myyntisaamisista on esitetty liitetiedossa 20.

Rahoitusvarojen ja -velkojen nettouttaminen
Seuraavia rahoitusvaroja ja -velkoja koskee nettoutus, toimeenpantavissa oleva päänettoutussopimus tai vastaavanlainen sopimus.







Milj. e Bruttomäärä esitetty taseessa Määrät, joita ei ole nettoutettu Netto
Varat 31.12.2013


Johdannaissaamiset 0,1 -0,1 0,0
Yhteensä 0,1 -0,1 0,0







Velat 31.12.2013


Johdannaisvelat 0,9 -0,1 0,8
Yhteensä 0,9 -0,1 0,8







Varat 31.12.2012


Johdannaissaamiset 0,2 -0,2 0,0
Yhteensä 0,2 -0,2 0,0







Velat 31.12.2012


Johdannaisvelat 0,9 -0,2 0,7
Yhteensä 0,9 -0,2 0,7







     
Rahoitusvarat ja –velat, joita koskee toimeenpantavissa oleva päänettoutussopimus tai vastaavanlainen sopimus on esitetty bruttona. Joissain tapauksissa esimerkiksi toisen osapuolen konkurssissa, kaikki sopimuksen alaiset transaktiot päättyisivät ja ne nettoutettaisiin. Päänettoutussopimukset eivät täytä nettouttamisen vaatimuksia tilinpäätöksessä. Tämä johtuu siitä ettei konsernilla ole tilinpäätöshetkellä oikeutta nettouttamiseen. Oikeus nettouttamiseen on voimassa vain maksuhäiriön tai konkurssin tapahtuessa. Muissa rahoitusvaroissa ja –veloissa esimerkiksi myyntisaamisissa tai ostoveloissa ei ole sopimuksiin perustuvia nettoutettavia eriä tilinpäätöshetkellä.










Maksuvalmiusriski















Caverion-konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta Caverion-konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi, erääntyvien lainojen takaisinmaksuun ja vuosittaisten osinkojen maksuun. Rahoitustarpeen arvioiminen on perustunut kuuden kuukauden välein tehtävään rahoitusbudjettiin, kuukausittain tehtävään rahoitusennusteeseen sekä lyhytaikaiseen, ajantasaiseen kassansuunnitteluun. Caverion-konsernin rahoitusosasto vastaa rahoituksen riittävyydestä, erilaisten rahoituslähteiden käytettävyydestä ja ulkoisten lainojen hallitusta erääntymisprofiilista. Jälleenrahoitusriskin minimoimiseksi voi rahoituspolitiikan mukaan enintään puolet pitkäaikaisesta lainakannasta erääntyä yhden kalenterivuoden aikana. Noin 94 prosenttia lainoista on hankittu pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta ja noin 5 prosenttia vakuutusyhtiöiltä.










Caverionin ulkoinen rahoitus koostuu pääasiassa uudesta pankkirahoitussopimuksesta Pohjoismaisen pankkiryhmän kanssa. Sopimus siirtyi Caverion Oyj:lle osittaisjakautumisen rekisteröintiajankohtana. Sopimus koostuu kesäkuussa 2016 erääntyvästä 140 miljoonan euron pitkäaikaisesta, lyhennysohjelmaisesta lainasta, kesäkuussa 2016 erääntyvästä 60 miljoonan euron pitkäaikaisesta rahoituslimiittisopimuksesta (joka on kokonaan nostamatta joulukuun lopussa) sekä kesäkuussa 2014 erääntyvästä lyhytaikaisesta 22 miljoonan euron siltarahoitussopimuksesta. Uuden pankkirahoitussopimuksen lisäksi Caverion Oyj:lle osittaisjakautumisessa siirtyneiden lyhennysohjelmaisten lainojen määrä oli joulukuun lopussa 58 miljoonaa euroa.










Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun.










Caverion-konserni käyttää maksuvalmiusriskin hallinnan välineinä kassavaroja, luotollisia konsernitilejä, rahoituslimiittejä sekä yritystodistuksia. Caverionin rahavarat olivat joulukuun lopussa 133,3 milj. euroa (100,8 milj, euroa vuonna 2012). Lisäksi Caverionilla on nostamattomia tililimiittisopimuksia 19 milj, euroa ja sitovia nostamattomia rahoituslimiittisopimuksia 60 milj. euroa. Sitovat rahoituslimiittisopimukset ovat voimassa kesäkuuhun 2016 asti.










Caverion-konsernin rahoitusosasto hoitaa keskitetysti konsernin varainhallinnan ja -hankinnan. Keskitetyllä kassanhallinnalla optimoidaan likvidien varojen käyttö konsernin eri yksiköiden välillä.










Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen ja korkojen sopimuksiin perustuvaa erääntymistä. Luvut ovat diskonttaamattomia. Vaihtuvakorkoisten lainojen ja korkojohdannaisten tulevat korkovirrat perustuvat 31.12.2013 (31.12.2012) voimassa olleeseen korkoon. Valuuttamääräisten lainojen kassavirrat on käännetty euroiksi tilinpäätöskursseihin. Valuuttajohdannaisten valuuttamääräiset kassavirrat on käännetty euroiksi forward-kursseihin.







     
Rahoitusvelkojen ja korkojen erääntymisen analyysi 31.12.2013 sopimuksiin perustuen
Milj. e 2014 2015 2016 2017 2018 2019- Yhteensä Liite
Rahalaitoslainat 72,6 53,0 89,5


215,0 26,29
Eläkelainat 2,1 2,1 2,1 2,1 2,0
10,4 26,29
Rahoitusleasingvelat 0,5 0,6 0,4 0,1 0,1
1,7 26,29
Muut rahoitusvelat 0,4 0,7 0,5
0,1
1,7 26,29
Ostovelat ja muut velat 463,7




463,7 27,29
Korkojohdannaiset








suojauslaskennassa
0,1 0,0



0,1 27,28,29
Valuuttajohdannaiset 0,7




0,7 27,28,29

               
Rahoitusvelkojen ja korkojen erääntymisen analyysi 31.12.2012 sopimuksiin perustuen
Milj. e 2013 2014 2015 2016 2017 2018- Yhteensä Liite
Rahalaitoslainat 8,3 9,3 12,0 11,8 11,5 23,3 76,2 26,29
Eläkelainat 8,5 2,3 2,2 2,2 2,1 2,1 19,4 26,29
Rahoitusleasingvelat 0,4 0,4 0,1 0,0

0,9 26,29
Muut rahoitusvelat
0,4 0,7 0,5

1,6 26,29
Ostovelat ja muut velat 469,2




469,2 27,29
Korkojohdannaiset







  suojauslaskennassa 0,2 0,1 0,0


0,3 27,28,29
Valuuttajohdannaiset 0,5




0,5 27,28,29
 
             
Valuuttariski    
           
Caverion-konserni toimii kansainvälisesti ja altistuu toimintamaidensa valuutoista aiheutuville riskeille. Valuuttakurssiriski syntyy pääasiassa taseeseen merkityistä varoista ja veloista sekä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä nettosijoituksista. Myös tytäryhtiöiden kaupallisista sopimuksista aiheutuu valuuttakurssiriskiä, joskin sopimukset tehdään pääasiassa yksiköiden omassa toimintavaluutassa.






Valuuttakurssiriskin hallinnan tavoitteena Caverionissa on pienentää sitä epävarmuutta, jota muutokset valuuttakursseissa aiheuttavat kassavirtojen sekä liiketoiminnallisten saamisten ja velkojen arvostusten kautta tulokseen. Caverion-konsernin hallituksen päätöksellä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjä nettosijoituksia ei ole suojattu valuuttakurssien muutoksilta.
           
Muut kuin euromääräiset nettosijoitukset tilinpäätöshetkellä
Milj. e Nettosijoitus Nettosijoitus
2013 2012
SEK 52,1 53,6
NOK 0,4 44,5
DKK 9,5 4,1
Muut valuutat 11,4 4,7






Nettosijoituksella tarkoitetaan tässä yhteydessä ulkomaisten tytäryhtiöiden omaa pääomaa lisättynä pysyväksi nettosijoitukseksi katsotuilla lainoilla. Nettosijoitukseksi ei katsota tytäryhtiöiden taseessa mahdollisesti olevaa liikearvoa.






Caverion-konsernin rahoituspolitiikan periaatteiden mukaisesti kaikki konserniyhtiöt ovat olleet vastuussa valuuttamääräiseen kassavirtaansa liittyvän valuuttakurssiriskin tunnistamisesta ja suojaamisesta. Kaikki sitoviin sopimuksiin perustuvat erät, jotka ylittävät 0,1 milj. euroa, on suojattava. Suojaukset tehdään sisäisillä transaktioilla, joiden vastapuolena on Caverion-konsernin rahoitusosasto, joka suojaa konsernin nettoposition ja tekee kaikki ulkoisten vastapuolien kanssa tehtävät suojaukset. Valuuttakurssin suojauksissa ei noudateta suojauslaskentaa, joten johdannaisten arvonmuutokset kirjataan tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaisesti tulokseen. Vuonna 2013 merkittävin kaupallisiin sopimuksiin ja niiden suojaukseen liittyvä valuutta oli SEK ja CHF. Euron viiden prosenttiyksikön vahvistumisella Ruotsin kruunuun nähden ja Sveitsin frangiin nähden olisi tilinpäätöshetkellä termiinien arvostuksesta aiheutunut kurssitappiota 0,1 milj. euroa (SEK) ja kurssivoittoa 0,1 milj. euroa (CHF) verovaikutus huomioiden.






Lukuunottamatta kaupallisiin sopimuksiin liittyvien johdannaisten aiheuttamaa kurssieroa euron heikentymisellä tai vahvistumisella ei olisi translaatioriskiä lukuunottamatta ollut olennaista vaikutusta Caverion-konsernin tulokseen. Herkkyysanalyysissä on otettu huomioon sekä sisäisiin että ulkoisiin lainoihin ja saamisiin liittyvän kurssiriskin suojaamiseksi tehdyt valuuttajohdannaiset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.