Konsernin taloudellinen kehitys vuonna 2013

 

Tässä hallituksen toimintakertomuksessa esitettävät taloudelliset tiedot perustuvat itsenäisen konsernin toteutuneisiin lukuihin jakautumisen voimaantulopäivästä lähtien sekä carve-out taloudellisiin tietoihin voimaantuloa edeltävältä ajanjaksolta. Tässä toimintakertomuksessa esitetyt carve-out taloudelliset tiedot kuvaavat niiden yhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa, jotka aikaisemmin muodostivat YIT-konsernin kiinteistötekniset palvelut -liiketoiminnan. Konsernitase 31.12.2013, konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma, laskelma konsernin oman pääoman muutoksista sekä konsernin rahavirtalaskelma heinä–joulukuulta 2013 sekä edellisiin liittyvät tunnusluvut perustuvat itsenäisen konsernin toteutuneisiin lukuihin. Tuloslaskelmat, rahavirtalaskelmat, taseet sekä vertailutiedot 30.6.2013 edeltäviltä ajanjaksoilta perustuvat YIT-konsernin kiinteistötekniset palvelut -liiketoiminnan carve-out taloudellisiin tietoihin.

Toimintaympäristö tammi–joulukuussa 2013

Vuonna 2013 yleinen markkinatilanne oli vakaa yleisestä talouden tilanteesta ja epävarmuudesta huolimatta.

Pohjois-Euroopassa huolto- ja kunnossapitomarkkinat pysyivät vakaina kaikissa toimintamaissa vuonna 2013. Asiakkaat kuitenkin lykkäsivät uusinvestointeja, erityisesti Ruotsissa ja Suomessa. Näissä maissa asiakkaat toteuttivat vain ydinliiketoiminnan ylläpidon ja toiminnan turvallisuuden kannalta välttämättömät toimet, minkä seurauksena huollon ja kunnossapidon lisätöitä lykättiin koko vuoden ajan. Liike- ja toimitilarakentamisen markkinoilla kysyntä pysyi Suomessa matalalla tasolla ja lasku jatkui loppuvuotta kohden. Ruotsissa projektimarkkinat kehittyivät varsin hyvin alkuvuoden heikommista odotuksista huolimatta ja paranivat loppuvuotta kohden. Ruotsissa yleinen markkinatilanne pysyi vakaana huollossa ja kunnossapidossa, ja tekniset kiinteistöpalvelut sekä erityisesti EPC-sopimukset (Energy Performance Contracting) kehittyivät hyvin ja niiden odotetaan jatkavan kasvuaan myös vuonna 2014. Norjassa projektimarkkinoiden toimintaympäristö oli hyvä koko vuoden ajan, kun taas haasteet Caverionin Norjan projektiliiketoiminnan kannattavuudessa olivat sisäisiä. Tanskassa projektimarkkinat kehittyivät hitaasti ja niiden aktiivisuus oli vähäistä. Suomessa ja Ruotsissa teollisuuden projektimarkkinat pysyivät alhaisella tasolla koko vuoden ajan, mikä vaikutti myös teollisuuden huollon ja kunnossapidon kysyntään. Kysyntä teollisuuden palveluiden ulkoistamisessa on kuitenkin parantunut. Venäjällä projektimarkkinat pysyivät vakaina ja huollon ja kunnossapidon markkinat jatkoivat edelleen kasvuaan. Baltian maissa kysyntä pysyi matalalla tasolla sekä projektiliiketoiminnassa että huollossa ja kunnossapidossa.

Keski-Euroopassa kysyntä pysyi suotuisana ja projektimarkkinoiden epävarmuus helpotti Saksassa ja Itävallassa vuonna 2013. Uusinvestoinneissa päätöksenteko oli edelleen hidasta, mutta positiivisia merkkejä oli näkyvissä. Vuoden 2012 pysähtyneisyyden jälkeen uudet talotekniset uusinvestoinnit kasvoivat vuonna 2013. Kiinteistöteknisten palvelujen markkinat muualla keskisessä Itä-Euroopassa kehittyivät hitaasti ja aktiivisuus oli vähäistä.

Kilpailutilanne

Caverionilla on vahva markkina-asema Pohjois-Euroopan kiinteistötekniikan markkinoilla liikevaihdolla mitattuna. Yhtiön arvion mukaan Caverionilla on johtava markkina-asema Suomessa ja Norjassa. Liikevaihdolla mitattuna Caverion on kolmanneksi suurin yhtiö Ruotsissa ja Tanskassa (markkina-asemaa koskevat lähteet: Euroconstruct joulukuu 2013, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja yhtiön arvio, joka perustuu kolmansien osapuolten julkisiin tietoihin).

Keski-Euroopan kiinteistötekniikan markkinoilla Caverionin markkina-asema on vahvin Saksassa ja Itävallassa liikevaihdolla mitattuna. Saksassa Caverion on soveltuvilla markkinoilla markkina-asemaltaan viidenneksi ja Itävallassa kolmanneksi suurin liikevaihdolla mitattuna (markkina-asemaa koskevat lähteet: Euroconstruct joulukuu 2013, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja yhtiön arvio, joka perustuu kolmansien osapuolten julkisiin tietoihin).

Caverion on Suomen johtava teollisuuden palveluja tarjoava yritys, joka toimii muun muassa energia-, metsä-, kaivos-, jalostus- ja meriteollisuudessa. Suurimmat asiakassegmentit ovat metsäteollisuus ja energiateollisuus. Caverion on myös Ruotsissa yksi johtavista teollisuuden palvelujen tarjoajista.

Strategiset tavoitteet ja niiden saavuttaminen

Caverionin pitkän aikavälin strategisena tavoitteena on saavuttaa johtava asema Euroopan kiinteistöteknisillä markkinoilla. Vuonna 2013 strategialla oli kolme päätavoitetta:

  • Pohjois-Euroopassa tavoitteena on erityisesti kannattavuuden parantaminen.
  • Keski-Euroopassa Caverion hakee vahvaa kasvua erityisesti Saksassa ja saksankielisissä maissa. Tavoitteena on kasvaa sekä orgaanisesti että yritysostoin.
  • Laajat, uudet ja edistykselliset projektit ja palvelut. Kasvuun ja kannattavuuteen pyritään panostamalla huollon ja kunnossapidon pitkiin palvelusopimuksiin, Design & Build ‑hankekehitysprojekteihin sekä energiansäästöön liittyviin toimituksiin.

YIT:n hallitus asetti 3.6.2013 Caverionille seuraavat taloudelliset tavoitteet vuoteen 2016 mennessä.

  • Liikevaihdon kasvu (%): keskimäärin yli 10 prosentin vuotuinen liikevaihdon kasvu
  • Kannattavuus (%): käyttökate (EBITDA) yli kuusi prosenttia liikevaihdosta
  • Operatiivinen kassavirta investointien jälkeen (milj. e): vahva operatiivinen kassavirta, jolla mahdollistetaan orgaaninen kasvu, lainojen takaisinmaksu ja osingonjako.

Caverionin hallitus tarkisti Caverion Oyj:n taloudellisia tavoitteita 31.10.2013. Caverionin päivitetyt taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2014–2016 ovat:

  • Liikevaihdon kasvu (%): keskimäärin yli 10 prosentin vuotuinen liikevaihdon kasvu
  • Kannattavuus (%): käyttökate (EBITDA) yli kuusi prosenttia liikevaihdosta
  • Käyttöpääoma: negatiivinen

Käyttöpääoman määritelmä on vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset korottomat saamiset ja velat ilman rahavaroja (laskentakaava alla):

Käyttöpääoma = vaihto-omaisuus + myyntisaamiset ja osatuloutetut saamiset + muut lyhytaikaiset saamiset - ostovelat ja osatuloutetut velat - muut lyhytaikaiset velat - saadut ennakot - lyhytaikaiset varaukset. Käyttöpääomaan ei sisälly pitkäaikaisia varauksia tai eläkevelvoitteita.

Osingot ja osinkopolitiikka

Yhtiön tavoitteena on jakaa osinkoina ja pääoman palautuksina osakkeenomistajille vähintään 50 prosenttia tilikauden tuloksesta verojen jälkeen ilman käyvän arvon muutoksia.


Tunnusluvut

Taloudelliset tunnusluvut 2013 2012 1) 2011
Liikevaihto, milj. e 2 543,6 2 803,2 2 875,7
Käyttökate, milj. e 70,9 85,3 125,3
Käyttökateprosentti, % 2,8 3,0 4,4
Liikevoitto, milj. e 49,4 61,1 105,0
Liikevoittoprosentti, % 1,9 2,2 3,7
Tulos ennen veroja, milj. e 42,8 57,5 102,0
Tilikauden voitto, milj. e 35,5 40,8 73,0
Jakautuminen      
  Emoyhtiön omistajille, milj. e 35,5 40,7 72,9
  Määräysvallattomille omistajille, milj. e 0,0 0,1 0,1
Omavaraisuusaste, % 22,2 32,4
Velkaantumisaste, % 2) 34,6 -2,5
Henkilöstö 31.12. 17 673 18 618 19 481
Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana 18 071 19 132 19 701
Osakekohtaiset tunnusluvut 2013 2012 1) 2011
Tulos/osake, e 3) 0,28 0,32
Tulos/osake, laimennettu, e 0,28 0,32
Oma pääoma/osake, e 2,0 3,1
Osinko/osake, e 0,22*)
Osinko/tulos, % 77,8*)
Efektiivinen osinkotuotto, % 2,5*)    
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) 31,5    
Osakkeen kurssikehitys 2013 2012 1) 2011
Kurssi 31.12., e 8,90
Alin kurssi, e 3,00
Ylin kurssi, e 8,94
Keskikurssi, e 5,54
Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. e 1 117,7
Osakkeiden vaihdon kehitys
   
Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl 46 168
Vaihto % koko osakekannasta 85,0
Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl 125 595
Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12., 1 000 kpl 125 592
         

Historialliset carve-out tilinpäätöstiedot vuosilta 2011-2012 eivät välttämättä anna kuvaa sitä, mitkä yhdisteltyjen toimintojen tulokset, taloudellinen asema ja rahavirrat olisivat olleet, jos Caverion tytäryhtiöineen olisi toiminut itsenäisenä konsernina ja esittänyt erillisen tilinpäätöksen edellä kerrotuilta ajanjaksoilta.

*) Hallituksen ehdotus

1 ) Uudistettu IAS 19 –standardi on vaikuttanut konsernin tuloslaskelmaan 1-12/2012 seuraavasti: henkilöstökulut kasvoivat 0,1 milj. euroa ja käyttökate, liikevoitto ja tulos ennen veroja laskivat vastaavasti 0,1 milj. euroa.

2 ) Korollinen nettovelka ja velkaantumisaste vuonna 2012 eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2013 lukuihin, sillä Caverion Oyj:lle siirtyi uusi pankkirahoitussopimus osittaisjakautumisen yhteydessä 30.6.2013.


3 ) Ei sisällä osittaisjakautumisen seurauksena Caverion Oyj:lle siirtyneen uuden pankkirahoitussopimuksen kustannusvaikutusta tammi–kesäkuulta 2013. Jos uuden lainasopimuksen mukainen uudelleenrahoitus olisi toteutettu tilikauden alussa, tammi–joulukuun nettorahoituskulut olisivat olleet noin 8,4 milj. euroa.

 


Liikevaihto

Tammi–joulukuun liikevaihto laski 9 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 2 543,6 miljoonaa euroa (1–12/2012: 2 803,2 milj. e). Liikevaihto laski pääasiassa Norjan ja Ruotsin projektiliiketoiminnan projektien tarkemman valinnan, huollon ja kunnossapidon alentuneen liikevaihdon ja Caverionin Saksan projektialoitusten lykkääntymisten takia. Valuuttakurssimuutokset laskivat tammi–joulukuun liikevaihtoa 21,2 miljoonalla eurolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen tammi–joulukuun liikevaihto laski 8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 1 922,7 miljoonaa euroa (1–12/2012: 2 089,2 milj. e). Valuuttakurssimuutokset laskivat tammi–joulukuun liikevaihtoa 20,8 miljoonalla eurolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen tammi–joulukuun liikevaihto laski 13 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 621,3 miljoonaa euroa (1–12/2012: 714,2 milj. e). Valuuttakurssimuutokset eivät vaikuttaneet olennaisesti liikevaihtoon edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon heikkenemiseen vaikuttivat pääasiassa tilauskannan lasku vuoden 2012 lopussa, toimintojen uudelleenjärjestelyt ja kannattamattomien yksiköiden sulkeminen.

 

Liikevaihto, milj. e 1–12/13 1–12/12 Muutos
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 1 922,7 2 089,2 -8 %
Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 621,3 714,2 -13 %
Eliminoinnit -0,4 -0,2
Konserni yhteensä 2 543,6 2 803,2 -9 %

     
Liikevaihto, milj. e 1–12/13 1–12/12 Muutos
Ruotsi 665,9 704,3 -5 %
Suomi 546,8 603,7 -9 %
Norja 516,4 580,4 -11 %
Saksa 458,4 541,8 -15 %
Itävalta 148,1 154,3 -4 %
Tanska 139,8 145,6 -4 %
Muut maat 68,2 73,2 -7 %
Konserni yhteensä 2 543,6 2 803,2 -9 %
       

Maakohtainen liikevaihto esitetään konserniyhtiön sijainnin perusteella.

Kannattavuus

Käyttökate

Konsernin käyttökate laski 17 prosenttia tammi–joulukuussa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja käyttökatetta heikensivät HOCHTIEF Service Solutionsin yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin liittyvät 1,4 milj. euron projektikustannukset, uudelleenjärjestelyihin liittyvät 4,2 milj. euron kertaluonteiset erät sekä jakautumiseen liittyvät 5,2 milj. euron kulut. Konsernin tammi–joulukuun käyttökate ilman edellä mainittuja kertaluonteisia eriä oli 81,6 miljoonaa euroa (1–12/2012: 91,1 milj. e), mikä vastaa 3,2 prosentin käyttökateprosenttia tammi–joulukuussa (1–12/2012: 3,2 %).

Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen käyttökate laski katsauskaudella 12 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Toimialan tammi–joulukuun käyttökatetta heikensivät uudelleenjärjestelyihin liittyvät 4,2 milj. euron kertaluonteiset erät sekä jakautumiseen liittyvät 3,6 milj. euron kulut. Merkittävät projektien ennustemuutokset rasittivat käyttökatetta vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä. Projektiliiketoiminnan heikko kannattavuus Norjassa ja liiketoiminnan alhainen volyymi laskivat toimialan käyttökatetta tammi–joulukuussa. Asiakkaat myös lykkäsivät huollon ja kunnossapidon lisätöitä, minkä vuoksi käyttöaste jäi liian matalaksi. Caverionin tavoitteena on parantaa Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen kannattavuutta. Kolmannen vuosineljänneksen loppuun mennessä saatettiin loppuun toimenpiteet 600 työntekijän vähentämiseksi. Ruotsissa ja Tanskassa tehostamisohjelma eteni hyvin ja kannattavuus kehittyi suunnitelman mukaisesti. Norjassa (etenkin pääkaupunkiseudulla) projektiliiketoiminnan kannattavuus oli heikko toisella vuosipuoliskolla, ja tuloksia kannattavuuden parantamiseksi käynnistetyistä toimista odotetaan nähtävän vuoden 2014 aikana. Lisäksi kaikissa Caverionin toimintamaissa on käynnissä palvelujen tehostamisohjelma.

Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen tammi–joulukuun käyttökate laski 29 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna pääasiassa Saksan toimintojen volyymin laskun vuoksi. Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen tammi–joulukuun käyttökatetta heikensivät HOCHTIEF Service Solutionsin yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin liittyvät 1,4 milj. euron projektikustannukset ja jakautumiseen liittyvät 1,1 milj. euron kulut. 

 

Käyttökate, milj. e / prosenttia 1–12/13 % 1–12/12 1) % Muutos
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 52,3 2,7 59,5 2,8 -12 %
Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 23,6 3,8 33,2 4,7 -29 %
Konsernipalvelut ja muut erät -5,0
-7,4

Konserni yhteensä 70,9 2,8 85,3 3,0 -17 %
           

1) Uudistettu IAS 19 -standardi on vaikuttanut konsernin tuloslaskelmaan 1–12/2012 seuraavasti: henkilöstökulut kasvoivat 0,1 milj. euroa ja käyttökate, liikevoitto ja tulos ennen veroja laskivat vastaavasti 0,1 milj. euroa.

Liikevoitto

Liikevoitto, milj. e /prosenttia 1–12/13 % 1–12/12 1) % Muutos
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 36,4 1,9 41,1 2,0 -11 %
Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 18,8 3,0 27,4 3,8 -31 %
Konsernipalvelut ja muut erät -5,8
-7,4

Konserni yhteensä 49,4 1,9 61,1 2,2 -19 %
           

1) Uudistettu IAS 19 -standardi on vaikuttanut konsernin tuloslaskelmaan 1–12/2012 seuraavasti: henkilöstökulut kasvoivat 0,1 milj. euroa ja käyttökate, liikevoitto ja tulos ennen veroja laskivat vastaavasti 0,1 milj. euroa.

 

Poistot ja arvonalentumiset olivat 21,5 milj. euroa tammi–joulukuussa (1–12/2012: 24,2 milj. e), mistä 10,2 milj. euroa oli yrityskauppoihin liittyviä, kohdistettuja aineettomia hyödykkeitä ja 11,4 milj. euroa muita poistoja.

Muut liikevoittoon vaikuttavat tekijät on kuvattu tarkemmin kohdassa käyttökate.

Tilauskanta

Tilauskanta, milj. e 12/13 12/12 Muutos
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 764,6 819,0 -7 %
Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 476,0 380,1 25 %
Konserni yhteensä 1 240,7 1 199,1 3 %
       

Tilauskanta kasvoi 3 prosenttia vuoden 2012 lopusta ja oli joulukuun lopussa 1 240,7 milj. euroa. Valuuttakurssimuutokset laskivat tammi–joulukuun tilauskantaa 26,2 milj. euroa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
 
Projektiliiketoiminnan lisäksi tilauskantaan sisältyvät vain pitkäaikaiset sopimukset huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnassa.
 
Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen tilauskannan arvo laski 7 prosenttia vuoden 2012 lopusta projektien tarkemman valinnan vuoksi. Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen tilauskanta kasvoi 25 prosenttia vuoden 2012 lopusta. Loppuvuoden 2012 heikentynyt tilauskanta on näkynyt alhaisempana liikevaihtona tammi–joulukuussa edellisvuoteen verrattuna. Tilauskannan kohentuminen vuonna 2013 oli merkki paremmasta, mutta sen ei odoteta vaikuttavan liikevaihtoon ennen vuoden 2014 alkupuoliskoa.

Investoinnit ja yrityskaupat

Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin olivat tammi–joulukuussa 27,8 milj. euroa (1–12/2012: 16,2 milj. e) eli 1,1 prosenttia (1–12/2012: 0,6 %) liikevaihdosta. Investoinnit tietotekniikkaan olivat 22,5 milj. euroa (1–12/2012: 1,3 milj. e), ja ne liittyivät pääasiassa osittaisjakautumiseen. Muut investoinnit olivat 5,3 milj. euroa (1–12/2012: 5,3 milj. e).

Caverion ei tehnyt yritysostoja tai liiketoimintojen myyntejä tammi–joulukuussa 2013 (1–12/2012: 9,5 milj. e). Saksalaisen HOCHTIEF Service Solutionsin ostosopimusneuvottelut, joita käytiin YIT:n toukokuussa tekemän alustavan, ei-sitovan tarjouksen perusteella, päättyivät tuloksettomina 28.6.2013.

Tutkimus ja kehitys

Konsernin investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan olivat vuonna 2013 noin 12,7 miljoonaa euroa eli 0,5 prosenttia liikevaihdosta. Vuonna 2012 tutkimukseen ja kehitykseen investoitiin 14,0 miljoonaa euroa (0,5 prosenttia liikevaihdosta) ja vuonna 2011 14,4 miljoonaa euroa (0,5 prosenttia liikevaihdosta).

Konsernin merkittävin liiketoiminnan kehittämisinvestointi on ollut kiinteistöteknisten palvelujen tehokkuuden kehittämisohjelma, jossa keskitytään parantamaan kiinteistöteknisten palvelujen huollon ja kunnossapidon tehokkuutta.

Operatiivinen sijoitettu pääoma

Operatiivisen sijoitetun pääoman tuotto (viim. 12 kk), % 1) 1–12/13 1–12/12
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 11,6  11,0
Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 19,1 32,5
1) Vertailuluvuissa on huomioitu IAS 19:n vaikutus ja sisäisten erien oikaisu.



 
Operatiivinen sijoitettu pääoma, milj. e 12/13 12/12 Muutos
Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 283,5  344,8 -18%
Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut 100,6 96,6 4%
       

 

Joulukuun lopussa konsernin operatiivinen sijoitettu pääoma oli 470,0 milj. euroa (12/2012: 478,6 milj. e). Sijoitettu pääoma lasketaan vähentämällä taseen loppusummasta korottomat velat.

Kassavirta

Konsernin tammi–joulukuun operatiivinen kassavirta investointien jälkeen oli 74,2 milj. euroa (1–12/2012: 40,5 milj. e). Sitä painoivat jakautumiseen liittyvät 21,3 milj. euron investoinnit tietotekniikkaan. Neljännen vuosineljänneksen operatiivinen kassavirta oli kausiluonteisesti erittäin vahva käyttöpääoman vapautumisen tukemana.

Käyttöpääoma

Caverionin tavoitteena on saavuttaa negatiivinen käyttöpääoma vuoden 2016 loppuun mennessä. Keskittymällä tähän yhtiö pystyy vapauttamaan toimintoihin sidottua pääomaa ja parantamaan kassavirtaa jatkossa.

Käyttöpääoma pieneni merkittävästi edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna ja oli joulukuun lopussa 46,0 milj. euroa (12/2012: 94,0 milj. e).


Tulos ennen veroja ja osakekohtainen tulos

Tammi–joulukuussa tulos ennen veroja oli 42,8 milj. euroa ja osakekohtainen tulos 0,28 euroa, pois lukien YIT:n osittaisjakautumisen seurauksena Caverion Oyj:lle siirtyneen uuden pankkirahoitussopimuksen kustannusvaikutus tammi-kesäkuussa 2013. Jos uuden lainasopimuksen mukainen uudelleenrahoitus olisi toteutettu tilikauden alussa, tammi–joulukuun nettorahoituskulut olisivat olleet noin 8,4 milj. euroa.

Konsernin efektiivinen veroaste oli tammi–joulukuussa 17,0 prosenttia (1–12/2012: 29,0 %). Verokantojen muutokset vuonna 2014 Suomessa, Norjassa ja Tanskassa sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen uudelleenarvostus vaikuttivat positiivisesti vuoden 2013 efektiiviseen veroasteeseen. Jos näiden muutosten vaikutukset jätettäisiin huomioimatta, efektiivinen veroaste olisi ollut noin 27 prosenttia.

Kehitys liiketoiminta-alueittain

Konsernin liikevaihto, milj. e 1–12/13 % 1–12/12 % Muutos
Huolto ja kunnossapito 1 409,3 55 1 542,4 55 -9 %
Projektiliiketoiminta 1 134,3 45 1 261,0 45 -10 %
Konserni yhteensä 2 543,6 100 2 803,2 100 -9 %
           

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminta

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan
liikevaihto, milj. e
1–12/13 % 1–12/12 % Muutos
Pohjois-Eurooppa 1 173,5 83 1 322,6 86 -11 %
Keski-Eurooppa 235,8 17 219,8 14 7 %
Konsernin huolto- ja
kunnossapitoliiketoiminnan liikevaihto
1 409,3 100 1 542,4 100 -9 %
           

 

Konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan liikevaihto laski 9 prosenttia vuonna 2013 ja oli 1 409,3 milj. euroa eli 55 prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta.

Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa huollon ja kunnossapidon osuus toimialan tammi–joulukuun liikevaihdosta oli 1 173,5 milj. euroa eli 61 prosenttia toimialan kokonaisliikevaihdosta.

Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa huollon ja kunnossapidon osuus toimialan tammi–joulukuun liikevaihdosta oli 235,8 milj. euroa eli 38 prosenttia toimialan kokonaisliikevaihdosta. Huollon ja kunnossapidon osuus Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa (1–12/2013: 38 %) oli edelleen merkittävästi Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisiä palveluita (1–12/2013: 61 %) alhaisempi, ja siten sen kasvattamiselle Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa on hyvät mahdollisuudet. Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan tammi–joulukuun liikevaihto kasvoi 7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sisäiset ja markkinalähtöiset mahdollisuudet lisätä huollon ja kunnossapidon osuutta Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palvelujen liikevaihdosta ovat edelleen hyvät.



Projektiliiketoiminta

Projektiliiketoiminnan liikevaihto, milj. e 1–12/13 % 1–12/12 % Muutos
Pohjois-Eurooppa 749,0 66 766,8 61 -2 %
Keski-Eurooppa 385,4 34 494,2 39 -22 %
Konsernin projektiliiketoiminnan liikevaihto 1 134,3 100 1 261,0 100 -10 %
           

 

Konsernin projektiliiketoiminnan liikevaihto laski 10 prosenttia vuonna 2013 ja oli 1 134,3 milj. euroa eli 45 prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta.

Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa projektiliiketoiminnan osuus toimialan tammi–joulukuun liikevaihdosta oli 749,0 milj. euroa eli 39 prosenttia toimialan kokonaisliikevaihdosta. Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa projektiliiketoiminnan osuus toimialan tammi–joulukuun liikevaihdosta oli 385,4 milj. euroa eli 62 prosenttia toimialan kokonaisliikevaihdosta.

Rahoitus

Osittaisjakautumiseen liittyvät rahoitusjärjestelyt toteutettiin suunnitelman mukaan kesäkuun aikana. Rahoitusjärjestelyjen seurauksena Caverionin lainasalkku sisältää hajautetun erääntymisrakenteen uudelleenrahoitusriskin minimoimiseksi. Caverionilla on vakaa maksuvalmiusreservi kalenterivuoden lainanlyhennysten ja liiketoiminnan suunnittelukauden rahoitustarpeiden ja investointien kattamiseksi. Kokonaisuudessaan rahoitusasema mahdollistaa konsernin kasvustrategian toteuttamisen.

Caverionin rahavarat olivat joulukuun lopussa 133,3 milj. euroa (12/2012: 100,8 milj. euroa). Lisäksi Caverionilla on sitovia nostamattomia rahoituslimiittisopimuksia 60 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 19 milj. euroa.

Konsernin korollisen velan määrä oli joulukuun lopussa 219,8 milj. euroa (12/2012: 91,0 milj.) ja keskikorko suojausten jälkeen oli 2,31 prosenttia. Kiinteäkorkoiset lainat muodostavat suojausten jälkeen noin 38 prosenttia konsernin korollisen velan määrästä. Noin 94 prosenttia lainoista on hankittu pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta, ja noin 5 prosenttia vakuutusyhtiöiltä. Yhteensä 71,3 miljoonaa euroa korollista velkaa erääntyy maksettavaksi seuraavan 12 kuukauden aikana.

Caverionin ulkoinen rahoitus koostuu pääasiassa pankkirahoitussopimuksesta Pohjoismaisen pankkiryhmän kanssa. Sopimus siirtyi Caverion Oyj:lle osittaisjakautumisen rekisteröintiajankohtana. Sopimus koostuu kesäkuussa 2016 erääntyvästä 140 miljoonan euron pitkäaikaisesta, lyhennysohjelmaisesta lainasta, kesäkuussa 2016 erääntyvästä 60 miljoonan euron pitkäaikaisesta rahoituslimiittisopimuksesta (joka on kokonaan nostamatta joulukuun lopussa) sekä kesäkuussa 2014 erääntyvästä lyhytaikaisesta 22 miljoonan euron siltarahoitussopimuksesta. Tämän pankkirahoitussopimuksen lisäksi Caverion Oyj:lle osittaisjakautumisessa siirtyneiden lyhennysohjelmaisten lainojen määrä oli joulukuun lopussa yhteensä 58 miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat tammi-joulukuussa 6,6 milj. euroa. Konsernin nettorahoituskulut tammi-joulukuussa sisältävät kertaluonteista osittaisjakautumiseen liittyvää kulua 0,7 milj. euroa. Mikäli pankkirahoitussopimuksen mukainen rahoitus olisi nostettu tilikauden 2013 alussa, olisivat konsernin nettorahoituskulut olleet tammi-joulukuussa noin 8,4 miljoonaa euroa.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun. Konsernin nettovelka oli joulukuun lopussa 86,5 milj. euroa (12/2012: -9,8 miljoonaa euroa).